Työvoima-
ja elinkeinokeskus
Kalatalousyksikkö
PL
592, 20101 Turku
TARVE PÄÄTÖKSELLE Kalastuslain
8 § tarkoitettu onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus on
vapaata tietyillä ehdoilla. Lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa
nämä pyyntimuodot eivät ole sallittuja. Turun maaseutuelinkeinopiiri on tehnyt
päätöksen vesistöjen lohi- tai siikapitoisuudesta 23.5.1997 (
Dnro 4186/866/97). Tämä päätös ei ole enää
voimassa. Tästä johtuen kalatalousyksikkö ratkaisee uudelleen kalastuslain 119
§ 3 momentin mukaisesti vesistöjen lohi- tai siikapitoisuuden toimialueellaan
Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueilla.
VÄLITOIMENPITEET -
PÄÄTÖS Kalatalousyksikkö
on päättänyt, että alla luetellut vesistöt tai niiden osat ovat kalastuslain
119 § mukaisesti määriteltyinä lohi- tai siikapitoisia. Vesistöalueita koskevat
nimet, numerot ja sijainnit ovat vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisusarjan ( A ) nro 126 Suomen vesistöalueet ( Matti
Ekholm 1993 ) mukaisia. Vesistöalueluetteloon on yksityiskoh-taisemmin
määritelty ne vesistöjen osat, jotka ovat lohi- ja siikapitoisia. Tämä päätös
on voimassa toistaiseksi.
Lohi- ja siikapitoisia vesistöjä ja vesistön
osia Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ovat:
Karvianjoen
vesistöalue 36
-Merikarvianjoki sivuhaaroineen
-Karvianjoki sivuhaaroineen
-Poosjoki sivuhaaroineen
-Pohjajoki sivuhaaroineen
-Eteläjoki sivuhaaroineen
Kokemäenjoen
vesistöalue 35
Kokemäenjoen
alaosan alue 35.11
-Kokemäenjoki; jokisuu-Harjavallan
pato
Harjunpäänjoen
vesistöalue 35.14
-Harjunpäänjoki; Kokemäenjoki-Joutsijärvi
Eurajoen
vesistöalue 34
Eurajoen
suualue 34.011
-Eurajoki; jokisuu-Tiironkoski
Pyhäjoen
alaosan alue 34.06
-Pyhäjärvi-Museomyllynpato
Laajoen vesistöalue 31
-Laajoki; jokisuu-Korvensuunkoski
Mynäjoen vesistöalue 30
-Mynäjoki; jokisuu-Raukkaankoski
Aurajoen
vesistöalue 28
Aurajoen
alaosan alue 28.001
-Aurajoki; jokisuu-Nautelankoski
Paimionjoen
vesistöalue 27
Paimion
alue 27.011
-Paimionjoki; jokisuu-Askalan
pato
Halikonjoen
vesistöalue 26
-Halikonjoki
Uskelanjoen
vesistöalue 25
-Uskelanjoki
Hitolanjoen vesistöalue 25.008
-Hitolanjoki sivuhaaroineen
Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöalue 24
-Kiskonjoki sivuhaaroineen
-Perniönjoki sivuhaaroineen
PERUSTELUT Päätöksessä
luetellut vesistönosat ovat kalatalousyksikön tietojen mukaan lohen, taimenen
tai siian vaellusteitä tai lisääntymisalueita tai niihin on merkittävässä
määrin istutettu ko. kalalajeja. Päätökseen sisältyy myös useita jokia
sivuhaaroineen, joissa on elinvoimaisia purotaimenkantoja.
PÄÄTÖKSEN Toiminnan
luonteen takia päätös määrätään hallintolainkäyttölain
VOIMAANTULO (586/96)
31 §:n nojalla täytäntöön pantavaksi mahdollisista valituksista huolimatta
1.7.2003 lähtien.
SOVELLETUT
OIKEUSOHJEET: Kalastuslaki
8 § ja 119 §.
Kalastusasetus
51b § ja 56 §
MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea
muutosta valittamalla maaseutu-elinkeinojen valituslautakuntaan. Valitusosoitus
(MMM 00.02.02) on liitteenä.
Kalatalousjohtaja
Kari Ranta-aho
Piirikalastusmestari Jarmo Peltola
LIITTEET Valitusosoitus (MMM 00.02.2002)
JAKELU Kalastusalueet;
Karvianjoen ka
Merikarvian
ka
Isojärven
ka
Porin
ka
Kullaan ka
Raumanmeren
ka
Pyhäjärven
ka
Lounais-Suomen
ka
Paimionselän ka
Halikonlahden
ka
Salon
seudun ka
Särkisalo-Finbyn ka
Kihlakunnat;
Kankaanpää
Pori
Rauma
Kokemäki
Turku
Kaarina
Salo
Kuntien
ilmoitustaulut;
Karvia
Kankaanpää
Honkajoki
Pomarkku
Noormarkku
Lavia
Siikainen
Merikarvia
Pori
Ulvila
Harjavalta
Eurajoki
Säkylä
Mynämäki
Mietoinen
Turku
Kaarina
Lieto
Paimio
Halikko
Kuusjoki
Salo
Pertteli
Kiikala
Särkisalo
Perniö
Kisko
Muurla
MMM/KRO
Metsähallitus
SUKL
KKL
SMKL
SKKL
Satakunnan
kalatalouskeskus
L-S
kalatalouskeskus
RKTL
SYKE
UUdenmaan TE-keskus
MÄÄRITELMÄ Koskessa veden pinta on selvästi kalteva, vesisyvyys on
suhteellisen matala, aallot ovat erikokoisia ja epäsäännöllisiä, veden pinta pyörteilee ja virtaus aiheuttaa kohisevan äänen.
Koskipaikat on yleensä merkitty peruskarttoihin omalla painetulla
tunnusmerkillä. Nämä peruskartat ovat nähtävissä Vaasan
maaseutuelinkeinopiirissä. Virtapaikassa veden pinta on kalteva, vesi virtaa
silminnähtävästi, virtaussuunta pysyy samana tuulista riippumatta ja jää on
talvisin heikkoa tai alue on sulana. Kosken ylä- ja alapuolista osuutta voidaan
pitää virtapaikkana.